Palautteiden antaminen on tutkimusten perusteella yksi parhaista keinoista saada työtekijät kasvamaan ja loistamaan. Koemme asemamme ja työmme merkityksellisemmiksi kun saamme säännöllistä palautetta sekä omaan että koko työyhteisön suorituskykyyn liittyen.
Vahvuuksiin keskittyvä palautteenanto lisää Christine Porathin (Harward Business Review: Give Your Team More-Effective Positive Feedback, Oct 25, 2016) mukaan paitsi työntekijän motivaatiota myös tunnetta siitä, että on oikeasti saavuttanut jotain. Artikkelissa viitataan galluppiin, jossa verrattiin työntekijän sitoutumista työhönsä riippuen siitä saiko hän vahvuuksiinsa liittyvää vahvistavaa palautetta vai heikkouksiinsa liittyvää korjaavaa tai ohjaavaa palautetta. Vahvuuksista palautetta saaneista 67 % kokivat erinomaista sitoutumista työhönsä ja heikkouksien osalta ohjausta saaneista 31 % kokivat olevansa sitoutuneita. Vastaavasti IBM:lla tehdyn tutkimuksen mukaan tunnustusta saaneiden työntekijöiden sitoutuminen työhönsä oli kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät saaneet tunnustusta lainkaan. Lisäksi todettiin, että tunnustusta saaneet työntekijät irtisanoutuivat harvemmin kuin ei-tunnustusta saaneet.
Palautteenantamisella on myös selvä liiketaloudellinen merkitys. Menestyneimmille tiimeille yhteistä on se, että niissä annetaan positiivista palautetta kuusinkertaisesti keskivertotiimeihin verrattuna. Vastaavasti heikoimmin suoriutuvissa tiimeissä annetaan kaksi kertaa enemmän korjaavaa / negatiivista palautetta kuin keskivertotiimeissä. Positiivista palautetta ja tunnustusta kannattaisi siis viljellä säännöllisesti.
Mieti esimerkiksi mitkä työkaverisi / ystäväsi / perheenjäsenesi tekemät asiat olet tottunut ottamaan itsestäänselvyyksinä. Tee näistä asioista vahvuuksien lista ja pyri antamaan ominaisuuksista täsmäpalautetta seuraavalla kerralla. Voit yllättyä miten positiivisen vastaanoton saat.
Keskity paitsi siihen mitä sanot myös siihen miten sen sanot. 2012 kerroin blogissani, että kaikessa kommunikaatiossa on erotettavissa kolme päätekijää. Sanallisen/luetun kommunikaation merkitys on 7%, kuullun 38% ja kehon välittämän viestinnän merkitys 55 % kokonaiskommunikoinnista.
Tämä selittää myös sen, että negatiivinen palaute yhdistettynä hymyyn ja nyökkäyksiin koetaan palautteensaajan osalta positiivisempana kuin positiivinen palaute, joka annetaan ryppy otsalla mutta-sanojen värittäminä. Meillä kaikilla on kehon kielessä sokeita pisteitä, joita emme aina itse tunnista. Näiden oppimiseksi kannattaa pyytää palautetta esim. 10 lähipiiriin kuuluvalta ihmiseltä: ”Millainen palautteenantaja olen”, ”Millainen on kehon kieleni?”
Hyväksi palautteenantajaksi kehittyy vain palautetta antamalla ja avoimin mielin itseään kehittämällä, kannattaa mýös muistaa pyytää palautetta jos sitä ei koe tarpeeksi saavansa.
- Tee palautteenannosta positiivinen kokemus, mieti aina mitä tarkoitusta palautteenanto palvelee?
- Ajoita palaute mahdollisimman lähelle tapahtumaa / tilannetta josta palautetta annat
- Anna palautetta säännöllisesti
- Valmistaudu sisältöön
- Ole täsmällinen, mistä annat palautetta
- Kehu joukossa, kritisoi kahden kesken
- Anna palaute aina omasta perspektiivistä. Käytä minä-ilmaisuja palautteenantajana.
- Rajoita palautetta koskevat aiheet, mielellään max 2 per palautesessio
- Muista aina antaa myös positiivista palautetta kun annat korjaavaa palautetta
- Korjaavan palautteen kohdalla miettikää yhdessä vaihtoehtoisia toimintatapoja ja sopikaa seurannasta.
Palautepyyntö: koitko tämän kirjoituksen mielenkiintoiseksi? Millaista asioista haluaisit kuulla enemmän?
