Jag påminns ofta på senare tid pongahtanut för tio år sedan lärde jag tanken på en presumtion, som överlämnades till NLP-kurssillani i Sverige: ”Du skapar Det du fruktar”.

Anledningen till detta kan hittas i de finska medierna. 2008 Lehman Brothers under hösten berg-och dalbana gått globala ekonomin har blivit djupt förankrad i media tack vare tätt företagare mutter. Ibland verkar det som även vi matar stötar.

Digilehti versioner av rubrikerna har blivit mer och mer uppseendeväckande iltalehtimäisempiä. Även i den utsträckning som jag bestämde mig för att bara bojkotta digitala tidningar. Tyvärr gjorde bojkott av mobila arbets det omöjligt för längre sikt, om du ville på något sätt vara kunnig om vad som hände i ekonomin.

Jag tror att jag ska vara för känsligt eller …?

Förra veckan var jag i Tyskland en kort sträcka och vi jämförde den finska medie saamaani beskriver den tyska syn på sakernas tillstånd. Detta hjälpte (utöver en bekväm taxichaufför) Focus, en tysk ekonomisk tidskrift, som var en intressant artikel med rubriken ”Risiko hoch, Chance gut” (mycket hög risk men en bra chanssit).

Artikkeli nostaa kyllä esille hidastuvan kasvuvauhdin niin Euroopassa kuin Kiinassakin ja täten toteaa että talouden riskit eivät ainakaan ole pienentyneet. Toisaalta se tuo esille myös sen, että konepajateollisuudessa on itse asiassa näkymät paremmat nyt kuin vielä vuoden alussa odotettiin paljolti positiivisen amerikkalaiskysynnän ansiosta, autoteollisuuden puolella BMW, Volkswagen ja Mercedes Benz ovat tehneet tuotantoennätyksiä ja elektroniikkateollisuuden puolella pysytään myös edelleen optimistina, keskimääräisen kasvun ollessa 5% vuositasolla. Loppukaneetissa todetaan että riskimäärät ovat kasvaneet mutta uusien mahdollisuuksien määrissä kuitenkin voitetaan.  Saksassa tuntuu pyyhkivän edelleen hyvin. Minun saama aiempi kuva oli pessimistisempi.

Hiljattain Hesarissa oli kirjoitus  myös Britannian taloudentilasta.   Ottamatta kantaa Cameroniin ja talouspolitiikkaansa en pidä huonona uutisena sitä että Britannian työttömyysaste on 7,9 %, alle EU:n keskitason.  Artikkeli haastoi heti tämänkin luvun kysymällä otsikossa ”Työtä, mutta kuinka tuottavaa?”.  Onhan toki totta, että joukko osa-aikaisia ei välttämättä ole yhtä hyvä kuin pienempi joukko täystyöllistettyjä.  Mutta mihin halutaan verrata?  Eikö kuitenkin ole parempi, että ihmiset pidetään työnteossa ja leivässä kiinni- vaikka vain sitten osa-aikaisina.  Työllä on iso mielenterveydellinen merkitys. Suosittelen tähän liittyen Suomen Kuvalehden syyskuista artikkelia siitä, millaista voi olla äkillinen köyhyys.  Kyllä osa-aikaisellakin työllä voi olla iso merkitys.

Kiitollisena luin kuitenkin viime sunnuntain Hesarista Pekka Vennamon haastattelun, jossa hän itseni tavoin ihmetteli suomalaista synkistelyä. Hänen mielestään ongelmat Andalusian perspektiivistä (jossa osittain asuu) näyttivät paljon pienemmiltä kuin Suomesta katsottuna.  Jälleen katsantokanta riippuu siitä mihin kulloistakin tilannetta vertaa.  Vennamon mukaan Andalusian nuorisotyöttömyys on aina ollut 20-30 %. Nyt ehkä asutaan kotona vähän pitempään mutta silti uskotaan, että asiat lopulta järjestyvät. Ihmiset uskaltavat olla iloisia.

Henkilökohtainen lopputulos tästä kaikesta on se, että olen päättänyt seurata tarkemmin mitä vallitsevasta tilanteesta kirjoitetaan ulkosuomalaisissa  lehdissä. Näin myös siitä syystä että toinen NLP:n perusolettamus on se, että totuuksia on monia.